Mikä on hallintaoikeus?
Hallintaoikeus on omistusoikeutta suppeampi oikeus. Hallintaoikeuteen kuuluu oikeus käyttää ja kuluttaa omaisuutta sekä oikeus nauttia omaisuuden tuotosta.
Hallintaoikeuden mukana tulee velvollisuus vastata oikeuden kohteena olevan omaisuuden tavanomaisista käyttökuluista.
Aviopuolisoiden keskinäisellä hallintaoikeustestamentilla, tai hallintatestamentilla, leskelle annetaan hallintaoikeus ensiksi kuolleen puolison omaisuuteen. Omistusoikeus menee muulle taholle, tavallisesti kuolleen puolison jälkeläisille.
Hallintaoikeustestamentit ovat suosittuja perintöverosuunnittelussa
Keskinäiset hallintatestamentit ovat omistusoikeustestamentteja suositumpia etenkin iäkkäämpien avioparien kesken.
Tämä johtuu veroeduista. Hallintaoikeudesta ei makseta perintöveroa.
Omistusoikeuden saajat maksavat perintöveron, mutta he saavat lesken ikään perustuvan verohuojennuksen.
Jos puolisot ovat jo vanhoja, samasta omaisuudesta ei kannata maksaa perintöveroa kahdesti lyhyen ajan sisällä (ensin maksaisi leski, sitten jälkeläiset).
Omaisuuden säilyttäminen
Hallintaoikeuden testamenttaaminen voi olla käytännöllistä silloin, kun omaisuuden halutaan siirtyvän lesken jälkeen seuraavalle taholle — esimerkiksi yhteisille rintaperillisille.
Omistusoikeuteen kuuluu luonnollisesti omistajan vapaus myydä oikeuden kohteena oleva omaisuus. Hallintaoikeuden saaja sen sijaan ei voi myydä ja vaihtaa oikeutensa kohdetta (ellei niin erityisesti määrätä).
Milloin ei kannata testamentata hallintaoikeutta?
Omistusoikeus on hallintaoikeutta laajempi oikeus.
Jos leskelle halutaan mahdollisimman suuri toimintavapaus omaisuuden kanssa, hänelle ei kannata testamentata hallintaoikeutta, jos omistusoikeuskin voitaisiin testamentata ilman merkittävää perintöveroa.
Aviopuolisolle voidaan testamentata omistusoikeudella huomattaviakin määriä omaisuutta ilman perintöverovelvollisuutta.
Avioleskellä on perintöverotuksessa oikeus 90 000 euron suuruiseen puolisovähennykseen.
Perintöverovelvollisuuden 20 000 euron alarajaan yhdistettynä tämä tarkoittaa, että alle 110 000 euron perintö on leskelle verovapaa.
110 000 euron arvoisesta perinnöstä avioleski joutuu maksamaan 100 euroa perintöveroa.
Ei kohtuuton hinta omistusoikeudesta hallintaoikeuden sijaan, vai mitä?
Helpoin tapa laskea perintövero, on käyttää verottajan perintöverolaskuria. Syötä kenttään perinnön määrä euroina ja valitse tarvittaessa soveltuva vähennys.
Rahavarojen suhteen hallintaoikeus ei tarkoita kansankielellä oikeutta "kuluttaa ja käyttää" omaisuutta
Oikeus rahavarojen käyttöön kuuluu rahavarojen omistajalle.
Perintöveron minimointi tai välttäminen ei saisi olla ainoa testamentin sisältöön vaikuttava tekijä.
Testamentin sisältövaihtoehtoja tulisi aina lähestyä siitä näkökulmasta, millainen oikeus ja etu testamentinsaajalle todella halutaan antaa.
Esimerkiksi, jos testamentattava varallisuus on vain tilivaroja, hallintaoikeuksien testamenttaaminen ei luultavasti johda testamentin tekijän tarkoittamaan tulokseen.
Rahavaroja testamentatessa suosittelen aina arvioimaan tarkasti, onko maksettava perintövero todella niin raju, että sen takia kannattaa mihinkään kikkailuun ryhtyä.
Hybriditestamentti?
Usein lesken ja kaikkien muidenkin kannalta järkevin lopputulos saadaan aikaan testamenttaamalla leskelle osa omaisuudesta hallintaoikeudella ja osa omistusoikeudella.
Kenelle hallintaoikeus riittää?
Usein ainakin iäkkäämpien leskien tarpeet voidaan jonkin omaisuuden osalta täyttää riittävän hyvin hallintaoikeustestamentilla, jolloin huomattavaksi arvioitu perintövero kannattaa välttää.
Joskus hallintaoikeudella voi olla järkevää ja käytännöllistä testamentata esimerkiksi kiinteistö tai asunto.
Tällainen omaisuus on tyypillisesti hyvinkin arvokasta ja omistusoikeuden testamenttaaminen voi merkitä suurta perintöveroa.
Tällaiset hallintaoikeustestamentit sopivat usein hyvin puolisoille, jotka ovat kasvattaneet lapsensa ja asettuneet aloilleen.
Kuitenkin tällöinkin tulisi arvioida, olisiko lesken kannalta silti parasta, jos hän saisi osan omaisuudesta omistusoikeudella.
Kun perintövero huomioidaan järkevällä tavalla, omistusoikeuden testamenttaamista ei tarvitse pelätä.
Keskinäisen testamentin tarkoituksena on parantaa lesken asemaa lakisääteisestä
Lesken lakisääteistä asumisen suojaa voidaan vahvistaa hallintaoikeustestamentilla.
Jos kuolleelta puolisolta jää jälkeläisiä, leski ei voi lakisääteisen vähimmäissuojansa perusteella esimerkiksi myydä kuolleelle puolisolle kuulunutta omakotitaloa tai asuntoa ilman jälkeläisten myötävaikutusta.
Keskinäisellä hallintaoikeustestamentilla leskelle voidaan antaa enemmän vapauksia:
Leskelle voidaan esimerkiksi antaa oikeus myydä puolisoiden yhteisenä kotina käytetty kiinteistö tai asuinhuoneisto vaihtaakseen asunto tarkoituksenmukaisempaan tai siirtyäkseen palveluasumiseen.
Leskelle voidaan antaa myös oikeus myydä jäämistöön kuuluvia arvopapereita ja muita sijoituksia, sijoittaakseen jäämistön varoja paremmin. Tällöin leski saa omistusoikeuden kyseisen omaisuuden tuottoon.
Keskinäistä hallintatestamenttia laadittaessa puolisoiden tavoitteena on usein, että leski saisi käyttää ja nauttia jäämistöstä vapaasti ja lupia kysymättä jäljellä olevan elinikänsä.
Toisin sanoen, tavoitteena on, ettei puolison kuolema millään tavalla vaikuttaisi omaisuuden käyttöön tai sen tarkoituksenmukaiseen vaihtamiseen muuhun omaisuuteen.
Näitä samoja toimenpiteitähän puolisot todennäköisesti suorittaisivat tarvittaessa yhdessä, ellei toinen puoliso olisi kuollut.